Yhteisöradio on usein lähiradio, jonka periaatteessa kuka tahansa voi perustaa.
Pasi Komsi Kyrösradiosta (kuvassa taustalla) kertoo, että ensin tarvitaan asiasta kiinnostunut ryhmä ja tekniikan osaajia. Usein tekniikan osaajia ei kiinnosta itse radion tekeminen, vaan vain laitteiden kanssa touhuaminen, mutta teknisiä taitoja todella tarvitaan. Lisäksi lähiradiota perustettaessa kiinnostus lähiympäristön asioihin on olennaista.
Rahoitus onnistuu joko talkoohengellä, kuten Kyrösradion perustaminen tapahtui, tai alkamalla kaupalliseksi radioksi ja hankkimalla mainostajia.
Kyrösradion alkurahoitus oli jäsenmaksuista saadut noin 450 euroa. Sillä kustannettiin mm. radiolupa. Laitteet oli ostettu jo ennestään, ja Komsin studio oli hänen kotinsa yläkerrassa, joten kustannukset olivat siksi pienet. Kyrösradio lähetti ohjelmaa ensimmäistä kertaa syksyllä 2008.
Radioasemaa perustettaessa alkuvaiheen riskejä ovat Komsin mukaan tekijänoikeusmaksujen unohtaminen, esiintymispelko ja sortuminen mainosmyyntiin.
– Lähiradion sisällössä tärkeää on, että radiotoimittaja on mukana kunnallisissa tapahtumissa ja kulttuuritapahtumissa, Komsi korostaa. Hän lisää, että myös musiikin juontaminen on oleellista, ettei sitä soitettaisi vain listamaisesti.
Musiikin hankkimisessa Komsi neuvoo olemaan tarkka. Jos käyttää piraattikopioita tai lataa netistä mikserin, joutuu pian vaikeuksiin. Musiikkia kannattaa hankkia levykaupasta tai ottamalla yhteyttä suoraan artisteihin, joiden kanssa sitten tehdään sopimus.
Komsi suosittelee tutustumista Creative Commonsiin, joka on yhteisö, joka tukee musiikin levittämistä laillisesti ja tarjoaa erilaisia lisenssejä.
Komsilla on haaveena tehdä jatkossa enemmän Yle-tyyppistä sisältöä, johon Ylelläkään ei aina ole voimavaroja: mennä pienille paikoille ja tehdä niiltä mahdollisuuksien mukaan suoria lähetyksiä. Ensi kesänä ajatus olisi tehdä lähetyksiä junioritason pesäpallo-otteluista.
Kuvat: Klaus Elfving
15.4.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti