Samankaltaisia esimerkkejä on useita. Radiojuontajaksi voi päätyä montaa kautta, mutta usein uraan johtaa sattuma.
Turun diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistunutta Anna Mäki-Maukolaa kiinnosti, mistä radiojuontajat todella tulevat. Hän selvitteli media-alan lopputyössään 57 radiojuontajan taustoja. Tulokset yllättivät Mäki-Maukolan: enemmistöllä juontajista oli vastoin hänen odotuksiaan radioalan koulutusta. Suurin osa on tullut alalle kansanopistoista, ja toisena tulevat ammattikorkeakoulut ja yliopistot.
Mäki-Maukolan lopputyössä juontajat saivat myös kertoa, mitkä seikat he kokevat työssään kaikkein hyödyllisimmiksi. Noin kolmasosa pitää koulutusta vähintäänkin jonkin verran tärkeänä. Yhtä moni myöntää, että koulutus auttaa alaan sisälle, mutta käytännön työ hoitaa loput.
Peräti yhdeksän vastaajaa kuitenkin katsoo, että ratkaisevaa on lahjakkuus.
– Persoonaa ja äänikarismaa joko on tai sitten ei, eräs juontaja toteaa tylysti.
Radio SuomiPOPin ja Groove FM:n ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri on samoilla linjoilla, kun kysytään, mitkä seikat vaikuttavat radiojuontajien valintaan.
– Karisma on tärkeintä, muun voi oppia.
Kakkurin mukaan tärkeää on myös kyky luoda kuulijoihin kontakti.
Tausta esimerkiksi Big Brotherissa tai chat-juontajana ei Kakkurin mielestä ole haitaksi - päinvastoin.
– Medianäkyvyys on ehdottomasti plussaa, mutta vain plussaa. Pelkkä julkisuus ei riitä pidemmän päälle, vaan juontajassa on oltava sitä jotain.
Mikko "Peltsi" Peltola puhuu hyvän radiojuontamisen perusteista Tampereen yliopiston Media-aukiolla torstaina 15.4. klo 13.00.
Tulevaisuuden radioääniä kuullaan Radio Moreenin taajuudella perjantaina 16.4. klo 18.00, kun Radiofestivaalin juontajakilpailu käynnistyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti